Keskiaikainen musiikki Oona ja Emilia 8a

KESKIAIKAINEN MUSIIKKI

Keskiajan musiikin aikakausi alkoi 300-luvulla ja kesti 1400-luvulle asti. Musiikki oli hyvin voimakkaasti yhteydessä kristilliseen kirkkoon. Sen varhaiset juuret ulottuvat juutalaiseen musiikkiperinteeseen ja erityisesti psalmien lukemiseen. Musiikki kehittyi nimenomaan kirkon piirissä ja eri kansoilla oli oma kirkkomusiikkityylinsä. Moni länsimainen taidemusiikki kehittyi keskiajalla kirkkojen piireissä, kuten nuottikirjoitus vaikka harva osasi lukea nuotteja. Keskiajan musiikki oli enimmääkseen kuitenkin laulumusiikkia, koska kirkot suhtautui kriittisesti erilaisiin soittimiin sillä niitä oli totuttu näkemään vain tanssijoilla, jonglööreillä ja ilveilijöillä.

Soittimet

Jousisoittimia oli esim. vielle (viulun kaltainen soitin) ja luuttu (kitaran kaltainen soitin).Puhallinsoittimia oli huilu, nokkahuilu, säkkipilli ja käyrätorvi. Keskiaikaiset lyömäsoittimet olivat Lähi-Idän suoritetuilta ristiretkiltä tuodut pareittain soitettava naqqara, sotilasrumpuna käytetty tabor sekä tamburiini.

Keskiajan merkittävimmät säveltäjät:

Ranskalainen Guillaume de Meacheaut ja hänen säveltämä Messe de Notre Damen, joka on vanhin sävelletty kokonainen messu.

Guillaume de Machaut

Ranskalainen Philippe de Vitry ja hänen motetit eli kuoroteokset ja chansonit eli laulut.

Truveerina tunnettu Ranskalainen Adam de la Halle ja hänen kirjoittama musiikillinen näytelmä Le Jeu de Robin et de Marion.

Guillaume de Machaut