KESKIAIKAINEN MUSIIKKI
Keskiaikainen musiikki oli pääosin vahvasti kristinuskoon liittyvää laulumusiikkia, koska kirkon mukaan soittimet kuuluivat vain tanssijoille ja katuesiintyjille, ja soveliaaksi musiikiksi kelpasi vain monofoninen eli yksiääninen laulu.
GREGORIAANINEN KIRKKOLAULU
Gregoriaaninen kirkkolaulu syntyi 500-luvulla, kun paavi Gregorius yhdisti eri paavikuntien tyylit. Gregoriaaliselle kirkkomusiikille on tyypillistä vapaamuotoinen rytmi ja keinuva melodia. Laulutyyli oli suosiossa 600-1200 lukujen välissä, kunnes sen syrjäytti polyfoninen eli moniääninen musiikkityyli.
TRUBADUURIT
Trubaduurit olivat 100-1200-luvuilla esiintyneitä kierteliviä laulajia, jotka sävelsivät omia kappaleita tarinoiden ja kertomusten muotoon, jotka kertoivat usein hovin ja aatelisten elosta. Trubaduureja auttoivat usein esityksissä muutkin esiintyjät kuten jonglöörit.
TRUBADUURIT
Trubaduurit olivat 100-1200-luvuilla esiintyneitä kierteliviä laulajia, jotka sävelsivät omia kappaleita tarinoiden ja kertomusten muotoon, jotka kertoivat usein hovin ja aatelisten elosta. Trubaduureja auttoivat usein esityksissä muutkin esiintyjät kuten jonglöörit.
RITARILAULU
Ritarilaulu oli trubaduurien 1000-1200-luvuilla, ja truveenien myöhemmin esittämää maallista musiikkia Myöhemmin Saksassa ritarilaulajia kutsuttiin minne-laulajiksi, jotka käyttivät usein rakkaus- teemaa.
MYSTEERI- JA MIRAAKKELINÄYTELMÄT JA MORALITEETIT
Noin 1200-luvulla syntyivät oopperan tyyliset näytelmätyypit, joissa yhdisttettiin maallinen ja uskonnollinen musiikki sekä draama. Esityskielenä oli latina. Miraakkelinäytelmissä yhdisteltiin koomisia kohtauksia Raamatusta otettuihin, ja niissä käsiteltiin useimmiten pyhimyksiä ja heidän elämiänsä. Mysteerinäytelmien aiheet olivat yleisimmin suoraan Raamatusta. Moraaliteeteissä pyrittiin opettamaan ihmisille kristillisiä elämäntapoja painottamalla hyvän ja pahan taistelua ihmisen sielusta. Perinteisesti hyvä voitti aina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti