Matiaksen, Alinan; ja Tuomaksen Keskiajan nainen. 8a

           Keskiajan nainen.

     Heippa taas! Taas puhutaan keskiaikaisista naisista.
     Kerron teille pienen tarinan keskiajan naisesta.
    Tarina:

Olipa kerran Liisa joka  eli keskiajalla. Liisan elämä riippui siitä, mihin yhteiskuntaluokkaan, maahan ja aikakauteen hän oli syntynyt. Liisa eli avioliitossa ja hän sai eräänä päivänä miehensä kanssa monta lasta. He nimesivät lapset Ossiksi, Oskariksi, Osteriksi, Obeliksiksi, Olliksi, Otoksi, Onniksi, Oliveriksi, Oonaksi, Oliviaksi.
Liisan kaikki synnytykset olivat olleet hyvin vaarallisia sekä Liisalle että hänen lapsilleen. Liisan yksi lapsista menehtyi synnytyksessä, ja menehtyneen lapsen nimeksi piti tulla Heikki.
Liisa meni naimisiin ja menetti omaisuudensa hallintaoikeuden.
Liisa asetti aina aviomiehen toivomukset  ja miehen mielihyvät  oman mielihyvänsä edelle.
Pääosan elämästään Liisa oli ollut raskaana ja pienten lasten hoitajana. Naisen kuvaaminen äitinä tuli 1100 - luvulta alkaen hyvin yleiseksi, myös Liisalla. Vaikka Liisa oli äitinä alistettu, häntä palvottiin äitinä ja lapset kunnioittivat häntä.
Liisa teki paljon ja monenlaista työtä. Ilman Liisan työpanosta hänen perheensä ei olisi tullut toimeen. Hänen miehensä Pietari työskenteli pelloilla, metsissä ja hoitaen karjaa, kun taas Liisa hoiti lapsia talossa ja pihapiirissä. Liisan ajasta suurin osa menikin lapsia hoidellen ja ruokaa tuottaen.
Vaikka Liisan toiminta-alue oli rajattu pääasiassa kodin piiriin, hänellä oli epäsuoraa ja välillistä vaikutusvaltaa.
Pietari joutui olemaan pitkiä aikoja poissa kotoa sodan tähden, jolloin Liisa vastasi tilanhoidosta ja vaikutti paikkakunnan asioihin miehensä nimissä. Eräänä päivänä palannutkaan, tuli vain kirje jossa ilmoitettiin Pietarin menehtyneen sotarintamalla. Liisan ja Pietarin suhde kesti 17 vuotta. Liisa jäi leskeksi ja joutui nyt huolehtimaan miehensä tehtävistä, kunnes hänen poikansa kasvoivat aikuisiksi ja hoiti isän tehtävät.
Mutta ennen poikien aikuistumista Liisan oli muutettava luostariin lapsiensa kanssa asumaan, ja hakemaan turvapaikkaa naimattomuuteen ja kuuliaisuuteen.
Kun vihdoin tuli se päivä, jolloin Liisa muutti poikien kanssa takaisin kotiin, alkoi aikuiset pojat hoitaa isänsä hommia, ja elättää Liisaa.

nyt tuli sitten kirjotettuu tarina ja olemme tyytyväisiä.  kiitoksia!
Alina, Tuomas ja Matias kiittää ja kuittaa ;)