Noitavainot 1600-luvulla Severi ja Julia 8b

Noitavainot olivat alkaneet myöhäiskeskiajalla, mutta uuden ajan alussa liikehdintä noidiksi epäiltyjen ihmisten tuomitsemisesta voimistui. Noitasyytösten takana oli usein henkilökohtaiset tai juridiset konfliktit. Oltiin kehitetty teoria, jonka mukaan noidat olivat liittoutuivat paholaisten kanssa.

Noitaoikeudenkäynneissä käytettiin valtavasti kidutusta todisteiden saamiseksi. Näin syytetyt tunnustivat kiduttajien haluamia asioita. Alueilla missä ei ollut käytössä kidutusta, siellä jäivät vainotkin vähäisiksi. Kuoleman tuomio annettiin vain, jos katsottiin noituuden aiheuttaneen jonkun ihmisen kuoleman.
oismaihin.

Noidiksi luokiteltiin yleensä ihmiset, jotka olivat aiheuttaneet jonkun toisen kuoleman. Vuonna 1972 uhreja arvioitiin olevan 9 442 994. Nykyisten arvioiden mukaan urheja uskottiin olevan vähemmän kuin 250 000. Uhreista 20 - 25 % oli miehiä.
                   Suomessa on noitaoikeudenkäyntejä ollut 453, joista puolet on päättynyt vapauttavaan tuomioon.  Kuolmantuomio annttiin vain niille, jotka olivat aiheuttaneet toiselle kuoleman. Suomessa noituudesta tuomituista ihmisistä 70% oli miehiä.

Noitavainot syttyivät ja sammuivat Euroopassa lähes kolmen vuosisadan ajan.Saksassa noitavainoihin kuoli arviolta 25 000, kun taas Irlannissain neljä.Noitavainot levisivät länsi- ja keskieurooppaan Sekä Baltian ja pohjoismaihin. Laajimmat vainot idettiin Saksassa, Sveitsissä ja Ranskassa.