Noitaoikeudekäynneissä kidutus oli yleinen todisteiden hankintatapa, sillä kidutetut kertoivat kiduttajille tiedot, jotka kiduttajat halusivat kuulla. Näitä kidutuksen aikaisia tunnustuksia pidettiin totuuksina ja useita ihmisiä teloitettiin noituuteen syyllistyneenä.
Vielä nykyäänkin vahvasti taikauskoisissa maissa harjoitetaan noitavainoja ja tuhansia teloitetaaan noituudesta epäilyn takia.- Wikipedia
Luterilainen kirkko halusi säilyttää uskontonsa puhtaana,
jonka takia ei hyväksynyt suomalaisten vanhaa kansanuskoa, johon kuuluivat
esim. näkit, tontut, haltijat, yms. Ne kuuluivat sen aikaisten ihmisten
mielestä noitien mukaan. Uhkailua, kiroamista ja loitsimista pidettiin noituutena.
Jopa hyvää taikomistakin pidettiin pahana. Erityisesti parantajanaisia
väitettiin noidiksi, koska parantaessaan luonnonyrteillään he loitsivat
samassa.
Hallinnon ja
ristiriitojen tehostuessa myös noitaoikeudenkäynnit lisääntyivät. Noitien ilmiantajia
olivat useimmiten naapurit tai vihamiehet.
Tuomittaessa tuomittiin lakien mukaisesti ja useimmat
”noidat” vapautuivatkin syytteistä. Ja vaikka Suomessa käräjille joutuikin 1500
noituudesta epäiltyä henkilöä, vain 140 heistä tuomittiin kuolemaan. Noidat
laitettiin roviolle, josta on tullutkin nimi noitarovio. 1700-luvulla
noitaoikeudenkäynnit loppuivat Euroopassa. RaamattuNET
Vuonna 1428 Italiassa ja Sveitsissä alkoivat
noitaoikeudenkäynnit, joista se levisikin ympäri Eurooppaan. Parissasadassa
vuodessa n. 40 000-60 000 ihmisiä oli tapettu noitina.
Kuva Historia.net:istä.
Inkvisitio
Inkvisition päämääränä oli toimia harhaoppeja ja harhaoppien kannattajia vastaan. Harhaoppiset eivät uskoneet kristinuskoon ja heitä yritettiin pakottaa uskomaan siihen.
Inkvisition kuulusteluissa sallittiin mm. kidutus. "Harhaoppineet" pitivät noituutta taikauskona, eivätkä halunneet, että sitä tutkittaisiin. Ortodoksi.net
Yksi inkvisition kuulusteluiden kidutusmenetelmä oli strappadoa. Strappadossa ihminen sidottiin käsistä kiinni kattoon ja nosteltiin ylös alas ilman, että jalat koskivat maata. Joskus kädet sidottiin selän taakse ja ylös nostaessa kuulusteltavan lapaluut menivät sijoiltaan.
Lievimmässä rikoksessa ei harhaoppineen tarvinnut kuin tunnustaa erehtymisensä ja pahimmassa tapauksessa harhaoppinut tuomittiin kuolemaan ja menetti omaisuutensa sekä maineensa. www.15uta.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti